Strömsin taidekartanossa työskentelee 37 kuva- ja mediataiteen ryhmää viikottain. Kuvataidekoulun pedagoginen ajattelu pohjaa kulttuuriseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Opetushallituksen antaman opetussuuunnitelman perusteiden mukaan taiteen perusopetuksen tehtävänä on rakentaa kestävää tulevaisuutta taiteen keinoin.
Helsingin kuvataidekoulussa kestävyysajattelu on ymmärretty laajasti ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmista. Näkemys pohjautuu Opetushallituksen määrittämään taiteen perusopetuksen arvoperustaan sekä ympäristölainsäädäntöön. Kuvataidekoulun kestävyysajattelu tiivistyy kohtuuden käsitteeseen, ja tavoitteena on ekososiaalinen sivistys. Kuvataide on laadultaan materiaalivaltaista eikä mediataiteen edellyttämä tekninen laitteistokaan ole ympäristökuormasta vapaa. Opetuksessa materiaaleja käytetään kestävästi ja kekseliäästi kannustaen ekologisiin valintoihin, uusiokäyttöön, kiertotalouteen ja kierrätykseen. Materiaalien sekä ympäristön luova hyödyntäminen taiteellisessa työskentelyssä tuo mahdollisuuksia uusille ajatuksille, toiminnalle ja ihmettelylle.
Helsingin kuvataidekoulun lukuvuoden 2024-2025 teema Kasvukausia pitää myös sisällään kestävyysnäkökulman. Teeman lähtökohtana on havainnoida, tarkastella ja tutkia muutoksia, joita havaitsemme luonnossa ja ympäristössä. Kasvukausiin sisältyy ajan merkityksellisyys – historiallisen ajan ja maapallon aikakausien huikaiseva perspektiivi. Teema kuvaa laajasti ihmisen kasvua ja suhdetta erilaisiin yhteisöihin, rakennettuun ympäristöön ja luontoon.
Helsingin kuvataidekoulun tavoitteena on, että oppilaille ja henkilöstölle mahdollistetaan parempien valintojen tekeminen kuvataidekoulun käytäntöjä noudattaen. Opettaja edesauttaa omalla toiminnallaan oppilaille kehittyvää kunnioittavaa suhdetta materiaaleihin ja käytettäviin työvälineisiin. Tavoitteena on kasvattaa henkilökunnan osaamista kohti ekologisempia työtapoja. Jätteiden lajittelu toimii osana tuntityöskentelyä siinä missä muukin jälkien siivoaminen.
Kivikon nuorisotalolla kokoontuu myös Helsingin kuvataidekoulun ryhmiä. Kaikkiaan kuvataidekoululla on kahdeksan toimipistettä, joissa toteutetaan rauhallista ja pienin askelin etenevää kestävän kehityksen työtä. Kivikon nuorisotalolla kestävyysnäkökulmat on huomioitu jo valmiiksi hyvin.
Helsingin kuvataidekoulussa on tehty kestävyystyötä vuosien ajan osana koulun perustoimintaa. Näkyvä kestävyystyö aloitettiin tammikuun 2024 opettajainkokouksen ryhmätehtävällä, jossa kartoitettiin opettajien näkemyksiä koskien ympäristövastuullisuutta ja kestävyystyötä Helsingin kuvataidekoulussa. Samalla muodostettiin koulun kestävän kehityksen työryhmä, joka aloitti työnsä kestävyyssuuunnitelman laatimiseksi sen toteuttamisesta vastaten. Kestävyystyöryhmää on vetänyt Helsingin kuvataidekoulun päätoiminen opettaja Miia Kallio. Työryhmään kuuluvat Miian lisäksi opettajat Oona Ala-Honkola, Juho Hellsten, Tuisku Hiltunen ja Pauliina Jokela. Hallinnon puolesta ryhmään kuuluu myös rehtori Mirka Kastinen. Uutena opettajana työryhmään tuli keväällä 2025 Johanna Lapinleimu. Kestävyystyöryhmän tehtävä on ollut tehdä jo tehty työ näkyväksi sekä kehittää kestävyystyötä kunnianhimoisempaan suuntaan.
Työskentely aloitettiin tammikuussa 2024 toteuttamalla Okka-säätiön kestävän tulevaisuuden itsearviointi koulun vakituiselle henkilöstölle ja kestävän kehityksen työryhmän jäsenille. Helmikuun alussa työryhmä keskusteli yhdessä arvioinnin tuloksista ja kokosi Okka-säätiön edellyttämän toiminnan perustason arvioinnin. Kestävyyssuunnitelman käyttöversio valmistui huhtikuussa 2024. Koko opettajakunta on ollut mukana Helsingin kuvataidekoulun kestävyystyössä – eihän suunnitelma muuten tulisi osaksi käytännön työtä. Keskustelua on käyty niin pedakahviloissa kuin opettajainkokouksissa vuoden 2024 aikana. Opettajakunnan keskustelut ovat toimineet kestävyystyöryhmän koostaman kestävyyssuunnitelman pohjana. Keväällä 2025 suunnitelmaa on toteutettu vuoden verran, ja sitä on täydennetty tehtyjen huomioiden mukaan.
Keväällä 2024 toteutetussa oppilaskyselyssä kysyttiin koulun oppilaiden näkemyksiä kestävyysnäkökulmista. Oppilaiden käsitykset kestävyysajattelusta paljastuivat positiivisiksi tai neutraaleiksi. Oppilaille Helsingin kuvataidekoulun kestävyystyö näyttäytyy konkreettisimmin jätteiden lajittelun parantuneina toimina. Lisäksi kestävyysajattelu tulee näkyväksi oppilaille myös Taiderauha-tuntisääntöjen lisäyksellä. Muiden tuntikäyttäytymistä säätelevien ohjeiden lisäksi tuntisäännöissä on myös kohta: Käytä materiaaleja ja työvälineitä huolellisesti. Opettajan vastuulla on huomioida tuntisuunnittelussa kestävyysnäkökulma tehtävien ja käytettyjen materiaalien osalta.
Kuvataidekoulun itse hallinnoimissa toimipisteissä lajitellaan paperi, pahvi, metalli, lasi ja biojäte sekajätteestä vuodesta 2024 lähtien. Roskiksien merkinnät ovat kestävyystyöryhmän jäsenen Tuisku Hiltusen suunnittelemat.
Kuvassa Tutkijat-ryhmän valmistuva yhteisteos Lintujen kaupunki. Teos tulee osaksi Vuotaloon pihalle kesäkuussa valmistuvaa yhteisöteosta Taidepuutarha. Kestävän pedagogiikan sisältöjä voivat olla taideteoksen elinkaaren huomioivat tehtävät, luonnonmateriaaleihin ja lähiympäristöön keskittyvät työskentelytavat sekä materiaalien ja työvälineiden alkuperää selvittävä työskentely.
Marraskuussa 2024 Helsingin kuvataidekoulun johtokunta hyväksyi kestävyyssuunnitelman, ja vuoden 2025 alussa haimme Kestävän tulevaisuuden sertifikaatin auditointia. Auditointipäivä oli 26.2.2025. Kestävän tulevaisuuden sertifikaatin auditoijamme Mari von Boehmin Mari von Boehm toi esiin, että suunnitelman oheen tarvittaisiin konkreettista kestävyystyötä mittaava osuus. Kestävyyssuunnitelmaa täydennettiin huomioiden pohjalta tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita kuvaavalla osuudella.
Keväällä 2025 sertifikaatin auditointiprosessi on vielä kesken, ja toukokuussa 2025 kestävyyssuunnitelma tehtyine toimenpiteineen on lähetetty viimeiseen tarkastukseen. Olisiko kohta aika juhlia myönnettyä sertifikaattia?
Teksti ja kuvat: Miia Kallio