Helsingin kuvataidekoulun kesänäyttelyssä Vuotalon Galleriassa oli esillä 7–20-vuotiaiden kuvataidekoululaisten teoksia sekä lukuvuoden 2025-2026 aikana valmistuneet lopputyöt: maalauksia, piirroksia, animaatiota, keramiikkaa ja arkkitehtuuria. Näyttelyssä yleisö sai tutustua myös lopputöiden teemoja ja syntyprosesseja valaiseviin portfolioihin. Lopputöiden tekijät ovat vähintään 16 vuotta täyttäneitä, opintojensa loppuvaiheessa olevia kuvataidekoulun opiskelijoita, jotka käsittelevät lopputöissään itse valitsemaansa teemaa.
Ihmisen elämän moniulotteisuus ja sen kuvaaminen on kiinnostanut useita nuoria taiteentekijöitä. Teokset kutsuvat katsojaa vaeltamaan hetken tunteiden, muistojen ja mielikuvituksen rajamailla. Useissa lopputöissä kuvataan hahmoja ja hetkiä, jotka ovat yhtä aikaa pysyviä ja hauraita: muistikuvia lapsuudesta, välähdyksiä merkityksellisistä kohtaamisista ja aavistuksia siitä, mistä ja miten oma tie on löytynyt ja identiteetti vähitellen muotoutunut. Työt kantavat mukanaan jälkiä eletystä elämästä – arjesta, tunteista, menetyksistä, oivalluksista ja unelmista. Muistot eivät näyttäydy sellaisina kuin ne tapahtuivat, vaan sellaisina, miltä ne tuntuvat nyt. Ne venyvät, haalistuvat, voimistuvat – ja rakentavat uusia merkityksiä.
Lapsuuden mielikuvitus, jolloin kaikki oli mahdollista, elää rinnakkain aikuisuuden kokemusten kanssa. Teokset avautuvat kertomuksina, joihin voi itse vaikuttaa. Niissä voi kohdata varjoihin kätkeytyviä hahmoja, pehmeästi hohtavia maisemia ja hetkiä, joissa arki muuntuu huomaamatta tarinaksi. Sadut ja tarinat ovat tapa ymmärtää – keino käsitellä sitä, mikä on liian suurta, liian herkkää tai liian monimutkaista sanottavaksi suoraan. Muistot eivät pysy paikallaan, vaan muuttuvat ja saavat uusia sävyjä – aivan kuten sadut, joita kerrotaan yhä uudelleen, aina hieman eri tavalla. Jokainen teos kantaa mukanaan sekä elettyä että kuviteltua, todellista ja tarinallista.
Alma Ylitalo: Valkoinen valhe
Haluan ottaa kantaa siihen, miten naiset taiteessa kuvataan. Siksi maalasin muotokuvia aidoista hetkistä arjessa, joissa esiin tulee tyttöjen oikea luonne ja teeskentelemättömyys. Työt on maalattu öljyväreillä.
Katja Isaksson: Vakna
Mitt konstverk består av två målningar och har temat dagdröm. De är huvudsakligen målade med akrylfärg, men andra medium har också använts. Målningarna hör inte till en och samma bild, men bildar ändå en sammanhängande helhet.
Milja Siika-Aho: Taiteilijan tietoisuus
Lopputyöni käsittelee taiteilijan maailmankuvaa ja sitä, miten se eroaa muiden ihmisten maailmankuvasta, sekä kauneutta ja sen puolustusta pinnallisen seikan ylittävänä. Olen toteuttanut aihettani öljy- ja akryylimaaleilla canvakselle ja vanerille.
Alicia Lavikka: Kuoleman ja elämän välissä
Lopputyöni aihe on suomalainen mytologia sekä kalevala. Työni koostuu kahdesta teoksesta, jotka olen maalannut akryylivärillä kangaspohjalle.
Katriina Lavikka: Tervetuloa väentaitajien kouluun
Lopputyöni aiheeni on taikakoulu. Maalasin lopputyöni akryylivärillä kankaalle.
Peppi Kajava: 2017
Kuvataiteen opintojeni lopputyö koostuu neljästä eri guassimaalauksesta. Aiheena on lapsuus ja sen tuottama nostalgian tunne. Maalaan omasta lapsuudestani otettuja kuvia, koska valokuvaus usein tallentaa melko objektiivisen näkemän kuvahetkestä ja haluan saada sen tuoman tunnelman teoksiin.
Markus Mäkimattila: Mielen muutos
Teos kuvaa henkilökohtaista kokemusta identiteetin kehittymisestä. Taustana toimii erityisesti Marcian ajatus identiteetin kehitystasoista. Teos on tehty vesiliukoisilla öljyväreillä itsetehdylle pohjalle.
Eva Koivistoinen: Lasten leikkiä
Lopputyöni käsittelee lapsuutta, nostalgiaa ja kasvamista. Töiden tavoitteena on sekoittaa lapsuutta ja leikkiä nykyhetkeen, sekä samalla yhdistellä tekniikoita ja kokeilla uutta. Visuaalisesti teosten on tarkoitus olla värikkäitä ja lapsellisia, mutta samalla myös kuvastaa minua nyt aikuisena. Lopputyöni koostuu kolmesta sekatekniikkateoksesta.
Anna Kytöluoto: Taistojen Tiellä
Isänmaan historiaan kuuluu kiivas kamppailu vapaudesta, mutta mitä kaikkea taistelun tiimellykseen sisältyykään? Mitä kankaan katveissa tapahtuu, kun kyse on elämästä ja kuolemasta? Mitä kulkuri voi havaita taistojen tiellä, ja millä silmillä viaton sivustakatsoja voi tarkastella verisiä tapahtumia?
Hilla Muhonen: Vuodenajat
Akryylimaaleilla tehty sarja, jotka kuvaavat luontoa ja vuodenaikojen vaihtelua.
Mari Juvonen: Ketunleivät tientaipareelta
On mahdotonta palata takaisin aiempiin kokemuksiin ja ajatuksiin juuri niin kuin ne olivat, vaikka ne muovaavat kehitystämme vielä pitkään myöhemmin. Pyrin taiteessani kaappaamaan kiinni näistä hetkellisistä mielen paikoista, joista olen joskus pysähtyessä itseni löytänyt. Kuvaan usein luontoa ja puita, oikeita paikkoja, jotka minulle merkitsevät jotain, mutta joiden ohi useat kävelevät kanssani eri ajatuksin.
Aino Näppinen: Pehmeät Perheenjäsenet
Historiallisesti muotokuvissa on kuvattu tärkeitä ihmisiä. Elämistämme löytyy kuitenkin kuninkaallisten, perheenjäsenten ja ihmisten lisäksi muitakin merkittäviä asioita. Lopputyössäni näytänkin kunniotukseni lapsuuden pehmoleluilleni taiteen kautta.
Matte Piispa: …222
Lopputyöni aiheita ovat pelko ja aika ja työssä painottuu etenkin menneen ja tulevan yhteys sekä epävarmuus kummastakin. Tällä työllä haluan visuaalisesti avata sekavaa ajatusmaailmaani. Teoksessa olen käyttänyt öljymaalia, lyijykynää ja mustetta.
Leila Lehtomäki: Valloittavat vatukat
Kolmiosainen Valloittavat vatukat -öljyvärityö kuvaa kolmea siskoa, jotka ovat löytämässä elämänsä polkua. Teoksissa on käytetty vastavärejä, joka luo kontrastia ja visuaalista energiaa.
Kaapo Hyyppä: Da Capo
Teoksessa on kitara ja saksofoni sekä nuotteja ja musiikkia kuvastavia hahmoja. Työ käsittelee musiikin visualisointia ja soitinen muotoilua.
Tuuli Ryhänen: Ihmisen neljä kerrosta
Ihmisen neljä kerrosta kuvaa näkemystäni ihmisestä, niin konkreettisesti kuin abstraktisti. Ihminen on niin monimutkainen kokonaisuus, että sen jakaminen neljään oli vaikeaa. Tässä ne kuitenkin ovat: Iho, lihakset, luut ja sielu. Työt on tehty öljyväreillä.
Katja Jääskeläinen: Inhimillinen kuvio
Lopputyöni on muistutus perinteisten vaatteiden kauneudesta ja niiden ajattomuudesta. Tekstiiltaide välittää sellaisen tarinan, joka ei voi ilmaista sanoin.
Ceela Finell: Itsensä näkeminen
Kolme osainen työ, jolla tutkin omaa ulkonäköäni ja miten muut näkevät minut.
Amanda Näppinen: Hillevi-hiiren seikkailut
Työ esittää yhtä päivää Hillevi-hiiren elämässä. Tavoitteeni tässä työssä oli osoittaa kuinka tärkeä oma mielikuvitus ja tarinat ovat ihmisten elämässä. Työ on tehty akvarelleilla eli vesiväreillä, sekä osittain guasseilla.
Vilja Aapro: Valokuvia
Ronja Grönstrand: Fåglar
Jag är intresserad av konsthistoria och jag bestämde mig därför att göra en målning som tar inspiration av gamla målningar. Jag planerade att göra 1-3 oljemålningar och målningarna skulle föreställa personer med fina gamla kläder från olika tidsperioder.
Jemina Ikonen: Elävät rakennukset
Elävät rakennukset ovat kaikki oikeaa luontoa muistuttavia rakennuksia. Nämä rakennukset käyttävät itse kehitettyjä muotoja, eikä suoria viivoja, jotka yleensä näkyvät rakennuksissa. Muun muassa Antoni Gaudi on sunnitellut rakennuksia, joissa näkyy paljon erilaisia muotoja ja väriä. Nimi elävät rakennukset tulee luontoa muistuttavista elävistä muodoista ja väreistä, joita myös löytyy monista maailman todellisista eliöistä.
Kerttu Neuvonen: Lumoavat lonkerot
Elsa Sales Vuorinen: Reitti
Maija Seppälä: Taivaankappaleet
Aava Lehmuskallio: Luonnon keskellä
Valitsin aiheekseni eri suomalaiset eläimet sekä vuodenajat, mielestäni tämä oli kiinnostava ja mukava aihe sillä tykkään tehdä eläimiä. Tavoitteenani oli saada tehtyä eri vuodenaikoihin sopivista eläimistä erilaisia maalauksia ja kehittyä.
Mai Ståhlberg: Erillään ja yhdessä
Teoksessani käsitellään paikoissa syntyvää nostalgiaa. Sen tarkoituksena on kuvata omaa suhdettani paikkoihin ja niihin liittyviin tunteisiin, kuten kaipuuseen ja haikeuteen.
