PILVIBONGARIT


Pilvibongarit on Helsingin kuvataidekoulun hanke, jossa jokainen opettaja on saanut käyttöönsä iPadin. iPad mahdollistaa kuvataidekoulun tunneilla mm. verkkoyhteyden, kuvankäsittelyn, yksinkertaisten animaatioiden tekemisen, valo- ja videokuvauksen sekä dokumentoinnin. Hankkeen tavoitteena on laajentaa toimintakulttuuria ja tutkia uutta työvälinettä yhdessä oppilaiden kanssa.

 

ipad

 

 Visioita ja toiveikas alku mobiilipedagogiikkaa kohti

 

Hankkeessa keskitytään erityisesti oppilaiden henkilökohtaisen portfolion, Kuvamuistin, rakentamiseen pilvipalvelussa. Ideana on, että jokainen oppilas vanhempansa kanssa luo itselleen sähköpostin ja pilvipalvelutilin, jossa on tallennustilaa. Oppilas, aluksi vanhemman kanssa, kuvaa omat kuvistyönsä ja lähettää ne Kuvamuistiin, pilvipalveluun. Kuvistunneilla harjoitellaan kuvaamista ja kehotetaan oppilaita dokumentoimaan työskentelyä ja valmistuneita töitä sekä lähettämään ne omaan Kuvamuistiin. Tarkoituksena on, että oppilas itse hallinnoi omaa tiliään ja opettajan pyynnöstä jakaa esimerkiksi lukuvuoden kuvakansionsa opettajan kanssa. Opettajalla on keväällä arvioinneissaan ja -keskusteluissaan käytettävissä oppilaan kuvakansio arvioinnin tukena.

 

 

Kuvamuisti : Portfolioon ja arviointiin näkyväksi kuvallinen oppiminen

 

Kuvataidekoulussa on mahdollista opiskella kuvataidetta jopa viisitoista vuotta – viisivuotiaasta kaksikymppiseksi nuoreksi aikuiseksi. Helsingin kuvataidekoulussa on paljon pitkäaikaisia  opiskelijoita, joista moni tekee opintojen loppuvaiheessa päättötyön. Oppilas saa kuvataidekoulussa joka kevät henkilökohtaisen, sanallisen ja kirjallisen, arvion opettajaltaan ja itsearvioi, joko kirjallisesti tai keskustellen, opettajan kanssa vuoden aikana tehtyjä töitään.

 

Jos sama opettaja on seurannut oppilaan kehitystä koko opiskelun ajan, hän usein muistaa oppilaansa aikaisempia töitä ja tietää, kuinka pitkä oppimisprosessi on käyty läpi.

Arviointikeskustelussa oppilas katsoo uusimpia töitään ja miettii mitä on oppinut. Vuoden aikana kehittyminen on voinut olla hidasta ja suurempaa kaarta on vaikea hahmottaa. Sanallistaminen pelkkien vanhojen muistikuvien avulla on hataraa.

 

Opettajana katson vuoden aikana syntyneitä töitä ja haluaisin osoittaa konkreettisesti:  ”Katso, tätä aihetta olet käsitellyt kaksi vuotta sitten ja se kiinnostaa edelleen – pohdi miksi?” tai ”Huomaatko kuinka olet oppinut vähitellen oman ilmaisutyylin – mistä se koostuu ja mikä siinä on tärkeää ja miten sitä voisi kehittää? Kerro, mikä oli tärkeää työskentelyprosessissa kun teit näitä töitä?”

 

Portfolio on mahdollisuus pohtia omaa oppimisprosessia. Kuvataidekoulussa tehdään kaksi portfoliota, ensimmäinen siirryttäessä perusopinnoista syventäviin ja toinen osana päättötyötä. Portfolion teko on usein oppilaiden mielestä raskasta. On pakko sanallistaa vaikeita asioita ja pitää työpäiväkirjaa.  Pilvibongarit -hankkeessa päähuomio on omien töiden valokuvaamisessa ja niiden järjestämisessä pilvipalvelussa lukuvuosikansioihin. Tallennetut kuvat jo itsessään muodostavat kasvukertomuksen. Jos kirjoittaminen tuntuu vaikealta, voi omalle tilille tallentaa töiden lisäksi omaa puhetta töistä. Sanallistaminenkin helpottuu kun omien töiden dokumentointi kuuluu arkipäivään ja oppilas huomaa työskentelyssään punaisia lankoja.

 

Mietin oppilaideni kanssa mitä tehdä, kun sähköpostiosoitteita ja blogeja on jo peruskoulussa monta  − nyt tulee yksi lisää kuvataidekoulusta. Toisaalta oppilaat ottavat jo nyt kuvia töistään Instagramiin ja pitävät ehkä omaa kuvablogia. Omien töiden kuvaaminen kännykällä tai tabletilla on siis useimmille tuttua ja arkipäiväistä. Uuden työtavan omaksuminen ei paljon lisäpanostusta tarvitse.

 

 

Vanhemmat mukaan

 

Kuvataidekoulumme pyrkimyksenä on pitää yhteyttä vanhempiin ja tiedottaa heitä toiminnastamme ja tavoitteistamme. Vanhempainillat, kotisivut ja tiedotteet ovat osa työtä, mutta samanlaista yhteydenpitoa on perusopetuksen ja muiden harrastusten taholta paljon. Näyttelyiden avajaiset ovat ylittäneet perheiden uutiskynnyksen ja vanhemmat tulevat usein innokkaasti katsomaan oppilaiden töitä ja vaihtamaan pari sanaa opettajan kanssa.

 

Uutena yhteydenpitomuotona tulevaisuudessa tulisi olemaan kuvataidekoululaisen Kuvamuisti. Arkistosta tulisi lapsen kuvallinen kasvukertomus. Vanhemmat ja lapsi hallinnoivat yhdessä pilvitallennustilaa ja pyynnöstä jakaisivat kansioita opettajalle katsottavaksi. Syksyn ja kevään töiden kuvaaminen ja tallentaminen pilvipalveluun olisi vanhempien vastuulla. Opettaja voisi silloin tällöin kuvata tuntitilanteita ja lähettää kuvia oppilaiden sähköpostiin. Vanhemmat voivat myös seurata Kuvamuistista lapsensa kasvua ja kehitystä sekä prosessikuvia.

 

Vanhempien ensireaktio hankkeeseen on ollut positiivinen. ”Hyvä juttu ja kiva kun saa tunnilta ehkä kotiin kuvia” ja ”Parempi että aloittaa jo nyt että lapsi oppii uutta tekniikkaa” (5 -v. oppilaiden vanhemmat). Vanhempien oppilaiden vanhemmat ovat arvostaneet hankkeen immateriaalisuutta: sängyn alla olevat pölyiset kuvistyöpinot voi kuvata ja säästää vain kiinnostavimmat. Vanhemmat saavat myös kuvia ja tietoa työskentelystä, jossa ei tuoteta mitään kotiin kannettavaa vaan oppilaiden kanssa on koettu jokin taide-elämys tai tutkittu yhdessä jotakin prosessia.

 

 

Eteenpäin

 

Hanketta suunnitellessani ja syksyllä 2014 aloittaessamme ajattelin, että olisimme jo keväällä 2015 saaneet ensimmäisiä Kuvamuisti -kansioita nähtäväksi. Pidimme opettajille koulutustunteja, joilta sain palautetta, että tämä on liian raskasta tai hankalaa. Oman tilin käytön oppiminen on vähitellen muuttunut jo monella opettajalla arkipäiväksi, vaikka oppiminen on vaatinut aikaa.

 

Dokumentointi on tullut uusilla laitteilla aina vaan helpommaksi, mutta valtavan kuvamäärän hallinta ja järjestäminen vie opettajalta yhä enemmän työaikaa.  Pilvibongarit -hankkeen ideana on, että opettajan ei tarvitse itse hallita sadan oppilaansa portfoliokansioita vaan oppilas on aktiivinen ja itsenäinen toimija ja oman oppimisensa asiantuntija. Hän koostaa itse omaa Kuvamuistiaan mieleisekseen ja rakentaa sen omaehtoisesti ja vapaaehtoisesti.

 

(Artikkeli julkaistu Kuvataideopettajat ry:n  Stylus -lehdessä helmikuussa 2015)

 

 

 

 

Linkkejä:

 

KUVAMUISTIN KÄYTTÖOPAS